Viikot vierähtää ja ensviikolla jo kouluun ja keskiviikkona pois täältä etelästä :(! nytte taas kotona möllötetään 10kk ja jupritetaan koulua jos nyt sitä pystyy käymään ku ei tiedä tän selänkään kohtalosta. Soitin tänään ouluun lääkärilleni ja hän soittaa uudestaaan ensviikon keskiviikkona ja katsotaan lääkityksen ja sen miten oon pärjännyt, mangeetti kuviakaan ei saa elokuulle ku vasta syyskuulle, onneksi ei tartte kuitenkaan monia viikkoja odottaa että pääsen puhumaan taas lääkärin kanssa. Oon vaan niin innoisaan kun pääsen taas hoitoon mut samalla kyl surullinen ku en halluisi tähän lääkäri ja lääke rumpaan.
” who owns my heart” tätä minä olen miettinyt. Tuki jota mulla on enää perhe ja muutama kaveri. Oikeastaan kun olen ajatellut asiaa, pärjään itsekkin hyvin , yksin. Viimesin seurustelu suhteeni päättyi yli kuukausi sitten ja oloni on ollut hyvä ilman poikaystävääkin, tietenkin välillä kaipaa läheisyttää jos näkee pariskuntia kylillä mutta olen kestänyt sen. Vantaalla ollessani olen pystynyt tekemään ja järjestelemään asioita itsenäisesti. Minulla on myös paljon poika puolisia kavereita mutta ketään niistä en tunne mitään samanlaista. Tuleeko minusta erakko vaikka tutustun uusiin ihmisiin tosi tosi nopeesti? vai muuten vain itsenäinen? ” ketä minä odotan oikeasti?” ” päätin minäkin jo leikin lopettaa” en jaksa aina ettiä sitä oikeaa, ettiköön hän välillä minua. Tältä minusta tuntuu tällä hetkellä, oikeaa odotellessa<3 mutta joo, ehkä nämä tunteen ilmaukset ovat niitä oikeita.
Viikot vierähtää ja ensviikolla jo kouluun ja keskiviikkona pois täältä etelästä :(! nytte taas kotona möllötetään 10kk ja jupritetaan koulua jos nyt sitä pystyy käymään ku ei tiedä tän selänkään kohtalosta. Soitin tänään ouluun lääkärilleni ja hän soittaa uudestaaan ensviikon keskiviikkona ja katsotaan lääkityksen ja sen miten oon pärjännyt, mangeetti kuviakaan ei saa elokuulle ku vasta syyskuulle, onneksi ei tartte kuitenkaan monia viikkoja odottaa että pääsen puhumaan taas lääkärin kanssa. Oon vaan niin innoisaan kun pääsen taas hoitoon mut samalla kyl surullinen ku en halluisi tähän lääkäri ja lääke rumpaan.” who owns my heart” tätä minä olen miettinyt. Tuki jota mulla on enää perhe ja muutama kaveri. Oikeastaan kun olen ajatellut asiaa, pärjään itsekkin hyvin , yksin. Viimesin seurustelu suhteeni päättyi yli kuukausi sitten ja oloni on ollut hyvä ilman poikaystävääkin, tietenkin välillä kaipaa läheisyttää jos näkee pariskuntia kylillä mutta olen kestänyt sen. Vantaalla ollessani olen pystynyt tekemään ja järjestelemään asioita itsenäisesti. Minulla on myös paljon poika puolisia kavereita mutta ketään niistä en tunne mitään samanlaista. Tuleeko minusta erakko vaikka tutustun uusiin ihmisiin tosi tosi nopeesti? vai muuten vain itsenäinen? ” ketä minä odotan oikeasti?” ” päätin minäkin jo leikin lopettaa” en jaksa aina ettiä sitä oikeaa, ettiköön hän välillä minua. Tältä minusta tuntuu tällä hetkellä, oikeaa odotellessa<3 mutta joo, ehkä nämä tunteen ilmaukset ovat niitä oikeita.