Per aspera ad astra !

Tässä on taas muutama päivä mennyt viime blogi kirjoituksesta ja ehkä jatkossakin jaksaisin ja muistaisin tänne kirjoittaa. Lauvantaina olin toisessa osiossa Suomussalmi rockissa hotellin edustalla, täytyy sanoa että petyin! Meno ei ollut niiku aina ennenkin vain jotenkin paljon lässähtäneempi ja porukkaakin oli ehkä noin pari kourallista. Sääkin varmaan tosi paljon vaikutti koska vettä sato aina välillä.
Itse en ollut kauvoo katsomassa konserttia koska selkä alkoi oikuttelemaan tunnin seisomisesta, joten lähdin isän kyydillä kotiin. En tiedä että olisinko jäänyt jostain paitsi mutta en usko. Selkä vaikuttaa tosi paljon mieleen, sen totesin eilen kun kaikki tuntu kaatuvan päälle ja jokaisesta pystyin syyttämään selkää. En pystynyt kuuntelemaan äiti,sisko tai isää ollenkaan koska kaikki kuulosti tosi ärsyttävältä ja tunnostaa että ne ei ymmärrä että kuinka vaikeata tämä on, 354 päivää olen elänyt kivun ja tuskan kanssa, aivan kohta vuoden. ”maa järkkyy! Paine on niin vitun kova, että kaikki särkyy!” tolta tuntui suurin piirtein kyllä eilen. Kävin noin tunnin kestävän rauhallisen kävelyn ja kuuntelin musiikkia niin onneksi siiinä hieman mieli rauhottu ja kotiin tultuani pystyin jo jopa olemaan muitten seurassa ja kuuntelemaan niitte puheita. Onneksi on kuitenki nettikavereita joitten kanssa saan puhua ja se jo eilen paljon rauhotti mieltä 🙂 Lääkkeitä en ole pystynyt edellenkään ottamaan koska kaikki tulee ulos joten olen jättänyt ne pois ja se on sen merkki että mä en pysty nukkumaan koko yönä ja aamusta alkaa olemaan jo niin yliyli väsynyt että väkisin nukahtaa kipuun ja porukat antaa nukkua siihen kahteentoista ja tulevat sitten herättäämään, en tiedä miksi vaikka ne tietää että en ole pystynyt nukkumaan koko yönä. Mutta tänään mulla on kuitenkin ollu ihan tavallinen fiilis että oon ollu iloinen ja on ollut hauskaa 🙂 aurinkokin paistaa nii saa makkoila ulkona eikä sisällä. Kait tässä pitäisi ruveta opettelemaan sitä istumistakin ku koulut alkaa :)!


hyvää päivän jatkoa kaikille 🙂